[Soundtrack: (puoliironisesti): Popeda – Lihaa ja perunaa]

Minä ennustan, että seuraava ruokatrendi ei ole sushi tai avokadopasta (I know, I know, trenditietoisuuteni on kymmenen vuoden takaa) vaan rehellinen suomalainen ruoka. Se on puhdasta, lähellä tuotettua (ja siksi ilmastovaikutuksiltaan kevyttä) ja maukasta. Nyhtökaura on jo täällä. Nyt tarvittaisiin sopiva trendiraamattu (ulkomaalainen?) nostamaan sopivasti esille puurot ja pataruoat, ruisleivät, mustikka- ja puolukkapiirakat (tai kukot), kalat, graavikalat, riista, maitopohjaiset ruoat (mifu kelpaa ihan perussuomalaisenkin suuhun) jne. Suomella on kotoperäisistä aineista ja niukasta menneisyydestä nouseva omaperäinen ruokakulttuuri. Olisi aika alkaa kehittää sitä pitsojen ja purilaisten sijaan.

Juuri nyt on toinenkin syy alkaa suosia suomalaista ruoantuottajaa. Se on allaoleva kirjoitus, hätähuuto suomalaisen ruoantuottajan ja -tuotannon puolesta. Jos emme nyt tee jotain, niin kohta kaikki ruokamme laivataan ja lennätetään jostain kaukomailta. Se lienee vain kaikkein kovaksikeitetyimpien markkinaliberaalien unelma. Ojennetaan auttava kätemme. Ollaan Saarijärven Paavoja. 

Minä olen Saarijärven Paavo

Varhainen lumi on peittänyt peltoja ympäri Suomea. Viimeistään tässä vaiheessa monen viljelijän toivo saada vilja korjattua alkaa olla mennyttä. Tappiot viljelijöille ovat arviolta sadan miljoonan luokkaa. Kato tulee aikana, jolloin ruoan kasvattaja on se, joka saa kaikkein vähiten itse käteen ja jonka katteesta kuluttajalle hyvänä näkyvä halpuutus otetaan, sanoi kauppa mitä tahansa. Aikana, jolloin moni viljelijä on jo muutenkin ahdingolla taloutensa kanssa. Aikana, jona me kuluttajat haluamme maukasta ja puhdasta ruokaa.

Ranskan terrori-iskujen aikaan totesimme sosiaalisessa mediassa: Je Suis Charlie Hebdo. Mutta nyt on sinun ja minun aika todeta: minä olen Saarijärven Paavo. Muistatko vielä Paavoa? Paavolta vei tulva sadon, mutta mies ei lannistunut. Pane puolet petäjätä, totesi vaimolle. Tuli uusi vuosi, halla vei sadon. Mies ei lannistunut, myi karjan, osti siemeniä. Kolmas sato onnistui. Paavon vaimo riemuitsee: ei enää pettua. Mitä tekee Paavo? Toteaa, että naapurin sato meni, pane puolet petäjäistä, naapuria ei hyljätä.

Jokaisen suomalaisen on aika löytää sisäinen Saarijärven Paavo itsestään. Nyt, jos koskaan, on tärkeää tukea suomalaista ruoantuottajaa ostamalla suomalaista ruokaa: leipää, lihaa, maitoa, voita, juustoa, perunaa, vihanneksia jne. Mielummin sieltä, mistä tuottaja saa katteen, jolla voi elää, vaikka mainosrenkutus kuinka toteaisi, että sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan.

Suomen talous kehittyy positiivisesti. Työttömyys vähenee. Monien ”katovuosien” jälkeen meillä tavallaisilla kuluttajilla alkaa olla rahaa. Ollaan solidaarisia! Meidän ei tarvitse edes laittaa “puolta petäjätä”, kunhan pistetään pöytään laadukasta suomalaista ruokaa. Ollaan Saarijärven Paavoja ja todetaan, että naapuria, suomalaista viljelijää, ei jätetä!

 

#MinäOlenSaarijärvenPaavo

Juho Pahajoki (kesk.), Rautalampi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s